Omavaraisuuden aloittaminen kotipihalla kannattaa aloittaa helpoimmista kasveista. Eli niistä, jotka on helppoja kasvattaa ja joista saa aina hyvän sadon, kesän säistä riippumatta. Silloin pääsee kokemaan onnistumisen iloa ja saa syötäväksi kaikenlaista herkullista. Toki kannattaa ensin vähän perehtyä asiaan, joten tässä muutamia vinkkejä, mistä on helpointa aloittaa.
Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.
Mangoldi yksi helpoimmista vihanneksista...
Ylimmässä kuvassa on punavartista mangoldia loppukesällä. Siitä saa hyvin satoa vielä ensimmäisten yöpakkastenkin jälkeen. Sen siemenet voi kylvää keväällä suoraan maahan ja kunhan muistaa kastella, niin se kasvaa takuuvarmasti. Sen lehtiä varsineen voi syödä jo pieninä ja tietysti myös isompina.
Sitä on myös kelta-, oranssi- ja valkovartisina. Ja meidän runsasmultaisessa hiekkamoreenimaassa mangoldi onnistuu aina, sitä kun ei vaivaa tuhohyönteisetkään.
Matala vahapapu helpoimpia papuja...
Toinen varma kasvi on keltainen
vahapapu, joka myös onnistuu aina. Siis kunhan sen siemenet kylvää lämpimään maahan, käytännössä yleensä vasta kesäkuun alussa. Pavut on hyviä proteiinin lähteitä, minkä takia niitä on myös hyvä suosia.
Se on helppo kasvattaa, sillä siinä ei ole ötököitä ja se tuottaa kivasti satoa pitkään. Jos kaikkia pavun palkoja ei tule syötyä, ne voi pakastaa kevyesti keitettynä. Muutenkin pavut kannattaa aina keittää eli niitä ei syödä raakoina.
Matalia vaha- ja pensaspapuja ei tarvitse tukea, mikä tekee niistä myös helppohoitoisempia. On nimittäin paljon muitakin papuja, joista osa kasvattaa pitkät köynnösmäiset versot, mitkä tarvitsevat jonkinlaista tukisysteemiä.
Marjapensaat ja hedelmäpuut koristekasveina...
Monivuotiset marjapensaat ja hedelmäpuut on helppoja siinä mielessä, että ne kasvavat lähes itsestään. Ja ne voivat toimia koristekasvien tapaan pihalla, jolloin ne sijoitetaan kuten koristekasvit. Ne voivat esimerkiksi olla antamassa näkösuojaa tai rajaamassa pihaa osiin.
Toki niille pitää valita pihalta paikka, jossa niille on riittävästi tilaa. Samoin olosuhteet on hyvä olla niille sopivat eli aurinkoinen paikka ja tuore maa.
Jos kaikkia marjoja ja hedelmiä ei tule syötyä sitä mukaa, kun ne kypsyvät, niitä voi pakastaa tai tehdä niistä hilloa ja mehuja. Tai antaa niitä ystäville, naapureille ja työkavereille.
Monivuotiset maa-artisokka ja lipstikka...
Juureksista monivuotinen
maa-artisokka on vanha kotivarakasvi. Se kasvaa vuodesta toiseen samassa paikassa ja lähes itsestään. Sekin vie tilaa ja leviää vähitellen, mikäli ei syö sitä paljoa. Se nimittäin jatkaa kasvua maahan jätetyistä juurimukuloista.
Maa-artisokasta voi kaivaa satoa eli niitä juurimukuloita syksystä aikaiseen kevääseen, kun maa on sulaa, kuten kuva alla. Täällä etelässä se onnistuu jonain vuonna vaikka joulukuussa. Miltä maa-artisokka näyttä kesällä, siitä näet kuvia edellisen kappaleen linkistä.
Muita helppoja monivuotisia on esimerkiksi yrteistä ruohosipuli ja lipstikka.
Edit - tietysti myös monivuotinen ja lähes hoitovapaa raparperi. Mikä muuten kasvaa leveäksi vanhemmiten eli vaatii tilaa. Kiitos Anu muistutuksesta :)Aloita ensin näistä...
- Mieti ensin mitä kasveja itse ja perheesi syö mieluusti. Ei kannata kasvattaa sellaista, mikä jää syömättä... se on turhauttavaa ja epäekologista.
- Tutki pihalta, mihin kohtaan laittaisit kasvit kasvamaan. Muista tarkistaa, että kohtaan paistaa kasville aurinko, jos kasvi sitä vaatii kasvaakseen.
- Varmista ennen istutusta, että multaa on riittävästi valitsemillesi kasveille. Tarvittava mullan syvyys ja leveys riippuu nimittäin kasvista.
- Varmista vielä, että pystyt kastelemaan kasveja helposti valitsemallasi paikalla. Monivuotisiakin on hyvä varautua kastelemaan läpi kesän ekana vuotena. Yksivuotiset kasvit vaativat aina kastelua.
- Jos matkustelet kesällä tai kastelu on haasteellista, lisää multaan biohiiltä. Se vähentää kastelun tarvetta. Multa kannattaa myös peittää kasville sopivalla katteella.
- Yksivuotisten hyötykasvien multa lannoitetaan keväällä ja hieman monivuotisiakin, tarkasti lannoitteen ohjeen mukaan. Älä lannoita liikaa.
Kompostista arvokkainta multaa...
Aloita myös puutarhajätteen kompostointi, koska kompostiin saa laitettua kaikki kitkemisjätteet ja muut puutarhasta tulevat kasvijätteet. Kun hoidat kompostia hieman, niin saat joka vuosi hyvää ilmaista multaa.
Kompostimullassa on hyvä mullan mikrobitoiminta, joka parantaa ja pitää hyvänä lavakaulusten sekä kasvimaan vanhaa multaa. Silloin multaa ei tarvitse vaihtaa niissä.
Jos nyt aloitat puutarhajätteen kompostoinnin, niin keväällä 2026 kompostimulta on valmista käytettäväksi. Jatkossa sitä valmistuu joka vuosi lisää.
Kompostoituminen vie siis oman aikansa 😊
Puutarhaterveisin Sari
